Georg Tintner
Georg Bernhard Tintner (22. toukokuuta 1917 Wien – 2. lokakuuta 1999 Halifax) oli itävaltalaissyntyinen kapellimestari.[1] Hän alkoi opiskella pianonsoittoa kuusivuotiaana ja säveltää pian sen jälkeen. 9–13-vuotiaana hän kuului Wienin poikakuoroon. 13-vuotiaana hän meni Wienin valtionakatemiaan, jossa häntä opettivat Felix Weingartner ja Josef Marx.[2] Hän suoritti sävellysdiplomin vuonna 1935 ja orkesterinjohtodiplomin 1937.[1]
Tintner pääsi avustavaksi kapellimestariksi Wienin Volksoperiin 19-vuotiaana. Vuonna 1938 hän pakeni Anschlussia. Lopulta hän saapui Uuteen-Seelantiin. Sieltä hän siirtyi Australiaan, jossa toimi kapellimestarina oopperassa. Vuosina 1966–1967 Tintner työskenteli Kapkaupungissa kunnallisorkesterin musiikillisena johtajana. Sieltä hän siirtyi Lontooseen ja Sadler's Welssiin kolmeksi vuodeksi. Kapellimestari palasi Australiaan vuonna 1971 ja siirtyi Kanadaan 1987. Hän pääsi työskentelemään kaikkien australialaisten oopperoiden kanssa. Kanadassa hän toimi Symphony Nova Scotian musiikillisena johtajana ja johti maan jokaista suurta orkesteria.[2]
Tintner piti mestarikursseja Tšekissä. Hän sai kunnianosoituksia ja palkintoja sekä Itävallalta että Kanadalta.[2] Hän kuului Order of Canadaan, ja hänestä myös tehtiin Hongkongin esittävien taiteiden akatemian jäsen.[1] Hän sai kunniatohtorin arvot Dalhousien ja St. Francis Xavierin yliopistoilta.[2] Hän oli aktiivinen vierailevana kapellimestarina kuolemaansa saakka.[1]
Tintner levytti eri orkesterien johtajana Naxokselle kaikki Anton Brucknerin sinfoniat. Hänen omien sävellystensä joukkoon lukeutuvat The Ellipse jousikvartetille ja korkealle lauluäänelle, sonaatti viululle ja pianolle, soolopianomusiikkia, jousitrio, kuoro- ja orkesterimusiikkia sekä lukuisia lauluja.[1] Naxos on levyttänyt hänen sävellyksiään.[2]
Tintner oli pitkään sosialisti, pasifisti ja vegaani.[3]
Vaimonsa Tanyan mukaan Tintner hyppäsi parvekkeelta kärsittyään syövästä. Hän kuoli sairaalassa.[4] Hän oli taistellut sairauttaan vastaan kuusi vuotta.[5]
